Miksi meluvamma on yhä yleisin ammattitauti?

Työikäisten suomalaisten yleisin ammattitauti on edelleen meluvamma. Se on jopa kolme kertaa yleisempi kuin toiseksi tavallisin ammattitauti eli ärsytyskosketusihottuma. 

Ammattitauti voidaan todeta myös työuran loppumisen jälkeen. Yli 65-vuotiaiden yleisimpiä ammattitauteja ovat niin ikään meluvammat yhdessä asbestiplakkitaudin kanssa. Esimerkiksi vuonna 2015 kirjattiin työikäisten ja eläkeläisten meluvammoja ja niiden epäilyjä yhteensä 1 024 tapausta.

Työperäisiä meluvammoja aiheuttavat eniten metallituotteiden valmistus, erikoistunut rakennustoiminta, maanpuolustuksen tehtävät, muiden koneiden ja laitteiden valmistus sekä talonrakennus. 

Työpaikoilla tiedetään, että ammattilaiskäyttöön suunnitelluilla kuulonsuojaimilla voidaan ehkäistä meluhaittoja ja -vammoja. Miksi meluvammat ovat silti edelleen yleisin ammattitauti?

Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Tapani Ollilan mukaan suojainten laiminlyönti on liian helppoa. Unohduksia sattuu tai kuulonsuojaimia käytetään väärin. Työntekijä saattaa ottaa vaistomaisesti suojaimet pois, kun pysähtyy puhumaan jollekin tai vastaa puhelimeen. 

”Välillä huput ja päähineet jäävät kupusuojainten ja ihon väliin. Joskus muut kasvoille asetettavat suojaimet haittaavat kuulonsuojainten hyvää istuvuutta ja aiheuttavat siksi vuotoja.”

Asenteissakin olisi paljon korjattavaa. Liian usein työpaikoilla kuulee lauseet: ”Minä vain käväisen tuossa” tai ”Eihän tuo melu nyt niin kovaa ole”. Meluhaittaa ei oteta tarpeeksi vakavasti eikä ymmärretä, kuin herkkä elin kuulo on.

Ollila korostaa, että kuulonsuojainten käyttäminen on yksi osa työpaikkojen työturvallisuutta ja meluntorjuntaa. Suojaimet ovat välttämätön apuväline etenkin silloin, kun muuta meluntorjuntaa ei ole ehditty tekemään. 

”Työpaikoilla tarvitaan nykyistä enemmän meluntorjuntatyötä eli altistumistietoon perustuvia meluntorjuntaohjelmia, joilla pyritään aktiivisesti melutason alentamiseen.” 

”Meillä on muun muassa lainsäädäntö, jonka mukaan pitää valita sellaista tekniikkaa ja meluntorjuntaratkaisuja, joilla altistumiset saadaan pidettyä hallittuina. Konevalmistajat eivät kuitenkaan kehitä meluttomampaa tekniikkaa, jos kukaan ei sitä vaadi.”

Ollila pitää tärkeänä, että melunmittaus työpaikoilla tehdään asianmukaisesti. Todellisen melualtistuksen arviointi jää puolitiehen ja siten syyt altistukselle selvittämättä, jos mittaus tehdään ammattitaidottomasti. Tyypillinen laiminlyönti on esimerkiksi sellainen, että mittaus tehdään ajankohtana, jolloin tuotanto ei ole täydessä käynnissä tai päivä poikkeaa muuten tavallisesta arjesta.

”Meluvammojen ehkäisyssä tarvitaan 24/7-ajattelua eli korvat voivat vahingoittua myös vapaa-ajalla.”

 Lähde: Työterveyslaitos, Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2015

Kommentit

0 kommenttia

Kirjoita kommentti

Kaikki kommentit tarkistetaan